maanantai 7. joulukuuta 2009

Suomen laki estää Suomen lipun kunnioittamisen vapaaehtoisesti

Eilen oli Suomen menetetyn itsenäisyyden muistopäivä, minkä kunniaksi joku sattumanvarainen hippi päätti polttaa Suomen lipun. Erityisen pöljää tempussa oli se, että tämä heppu naamioi itsensä. Koko eleeltä menee suuri osa pointista sillä samalla hetkellä, kun tyyppi ei enää uskaltanut tehdä sitä omilla kasvoillaan. Naamiointi Suomessa, jossa kukaan ei kuitenkaan tule ja kivitä, on lähinnä merkki siitä, että on liian selkärangaton seisomaan mielipiteidensä takana. Itse asiassa naamioituminen on moraalisesti sallittua ainoastaan supersankareille, enkä usko, että tämä lipunpolttaja oli supersankari, koska hän ei sytyttänyt lippua tuleen kuumakatseella. Mutta eipä siinä, kukin tallaa tavallaan.

Poliisin reagointi lipun polttamiseen oli omituinen, sillä lipun epäkunnioittava kohteleminen on kriminalisoitu laissa Suomen lipusta. Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. Poliisin tehtävänä taas on valvoa voimassa olevaa oikeutta, joten poliisin olisi pitänyt puuttua siihen, että poliisin valvonnan alla suoritetaan teko, joka on vastoin Suomen lakia. Lain kannalta poliisin olisi pitänyt napata lipunpolttaja, viedä hänet maijaan, kirjoittaa hänelle sakko ja passittaa hänet taas vapauteen astetta nolostuneempana, kokemusta rikkaampana ja ripausta todellisempana kapinallisena.

Vaikka juridisesti onkin selvää, että Suomen lipun polttaminen on kiellettyä ja vastoin lakia, on tärkeää muistaa, että laki ja oikeudenmukaisuus eivät aina kulje käsikkäin. Vaikka lipun polttaminen oli törkeä ja monia ihmisiä loukkaava teko, olisi hyvä miettiä, onko se oikeasti riittävän hyvä syy pitää lipun polttamista kiellettynä. Lipun epäkunnioittavan kohtelun kriminalisointi on väistämättä ristiriidassa sekä sananvapauden, ilmaisunvapauden että omaisuudensuojan kanssa. Jos lipun epäkunnioittava kohtelu on kriminalisoitu, ei ihmisillä ole oikeutta ilmaista kaikkia mielipiteitään, vaikka nämä mielipiteet eivät uhkaisi ketään tai loukkaisi kenenkään kunniaa. Vastaavasti nykyisen lippulain ollessa voimassa ihminen ei saa itse tehdä mitä tahtoo itse ostamallaan palalla kangasta ilman sakon uhkaa.

Ketä lipun polttaminen todellisuudessa vahingoittaa? Keneenkään ei satu, kenenkään henki ei lähde, ja ainoa omaisuusvahinko, joka lipun polttamisesta seuraa, on lipun polttajalle itselleen. Toisin kuin esimerkiksi väkivallassa tai rattijuopumuksessa, lipun kunnioittamisessa on kyse puhtaasti abstrakteista asioista, arvoista ja arvostuksista, eikä sitä voi kieltää sen vuoksi perusteella, että se olisi muille ihmisille vahingollista. Lipun polttaminen ei aiheuta edes samanlaista vahinkoa kuin kunnianloukkaus tai uhkaus. Kunnianloukkauksessa toisesta levitetään perätöntä tietoa, joka on hänen maineelleen vahingollista, ja uhkauksessa konkreettisesti ilmoitetaan aikeista tehdä jotain toiselle vahingollista. Lipun polttaminen puolestaan ei esitä mitään muuta kuin itse lipun polttajan vihan tai inhon niitä asioita kohtaan, joita lippu hänelle henkilökohtaisesti symbolisoi. Kysymys siitä, "ketä" lipun polttaminen vahingoittaa, oli retorinen. Todellisuudessa pitäisi kysyä "mitä" lipun polttaminen vahingoittaa.

Vaikka monella suomalaisella onkin tunneside lippuun, Suomen lippu ei ole todellisuudessa suomalaisuuden symboli. Suomen lippu on eduskunnan päätöksellä asetettu virallinen Suomen valtion symboli. Eduskunta voi muuttaa tätä symbolia milloin ikinä se tahtookaan, ja näin on käynytkin lukuisia kertoja menneisyydessä. Suomen ensimmäinen lippu oli punainen ja sen keskellä oli Suomen leijonavaakuna. Ulkoisesti se ei muistuttanut nykyistä lippua lainkaan. Lippua kuitenkin muutettiin, koska se muistutti väreiltään liikaa Neuvostoliiton lippua, ja muilla Pohjoismailla oli käytössään samanlainen ristilippu. Vuonna 1920 hyväksytty lippu taas erosi nykyisestä Suomen lipusta ristin erilaisella sinisävyllä. Nykyinen Suomen lippu on tullut voimaan vasta toukokuussa 1978. Suomen nykyinen lippu ei siis ole se sama lippu, jonka puolesta veteraanit taistelivat toisessa maailmansodassa. Suomen lippu ole mikään muuttumaton, Suomen henkeen ja suomalaisuuteen ajasta ikuisuuteen samanlaisena kuuluva asia. Suomen lippu on puhtaasti eduskunnan päättämä Suomen virallinen valtiosymboli. Suomen valtio taas ei ole sama asia kuin Suomen maa, vaan se on Suomen maata ja sen rajoja hallitseva julkisen vallan instituutio.

Valtiollisten symbolien häpäisy on pohjimmiltaan aina ilmaisu sitä valtiota vastaan, jota ne symbolit symbolisoivat. Amerikan lippuja poltetaan Lähi-Idässä, koska Lähi-Idässä koetaan, että Amerikka perseilee. Jos valtiollisen symbolin häpäisy on kiellettyä, silloin valtio saa suojaa itseensä kohdistuvalta arvostelulta. Vaikka tämä suoja olisi jollain teoreettisella tasolla hyväksyttyäkin silloin, kun valtio toimii hyvin ja pitää kansalaisistaan hyvää huolta, ei se olisi perusteltua enää siinä vaiheessa, jos valtio ryhtyisi perseilemään. Valtiollisen symbolin epäkunnioittavan kohtelun kriminalisointi tarkoittaa valtion suojaamista tietynlaiselta valtionvastaiselta ilmaisunvapaudelta lain ja rangaistuksen voimalla. Kyse on samasta asiasta kuin jos Maamme-laulun melodialla ei saisi laulaa valtiota pilkkaavia sanoja tai jos Tarja Halosta ei saisi ilkkua, koska presidentti-instituutio on tärkeä suomalaisille.

Lipun epäkunnioittavan kohtelun kriminalisoinnissa on kyse siitä, että julkinen valta pakottaa rangaistuksen uhalla ihmisiä käyttäytymään tietyllä tavalla ja tuntemaan asiasta, kuten julkinen valta tahtoo heidän tuntevan - tai ainakin esittämään, että he tuntevat siten. Kun lipun kunnioittaminen on laissa määrätty pakko, sitä ei voi enää kunnioittaa vapaaehtoisesti. Vaikka ihminen olisi lukitussa huoneessa mielellään, hän ei ole siellä vapaasti, koska hänellä ei ole vaihtoehtoa toimia toisin. Lipun epäkunnioittavan kohtelun kriminalisoinnissa on kyse samasta asiasta. Jos ihminen kohtelee kunnioittavasti Suomen lippua mielellään ja aidosta kunnioituksesta, hän ei tee sitä vapaasti, koska lain mukaan hänellä ei ole vaihtoehtoja toimia toisin.

Itse arvostan Suomea ja Suomen lippua. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että lipun epäkunnioittavan kohtelun kriminalisointi on haitallista sekä itse lipun kannalta että lippua kunnioittavien ihmisten kannalta. Lipulle asia merkitsee sitä, että se antaa signaalin, että lippu ei pystyisi omilla ansioillaan ansaitsemaan arvostusta, vaan ihmiset pitää pakottaa kunnioittamaan sitä lain voimalla. Vapaaehtoisesti lippua kunnioittavilta ihmisiltä epäkunnioittavan kohtelun kieltäminen taas vie vapauden pois kunnioittamisesta ja se saattaa heidät samaan tilaan niiden kanssa, jotka eivät kunnioita lippua oikeasti, vaan ainoastaan lain pakosta. Suomen lipun epäkunnioittavan kohtelun kriminalisointi on loukkaus sekä itse lippua että niitä kohtaan, jotka kunnioittavat lippua vapaaehtoisesti.

16 kommenttia:

IDA kirjoitti...

Ketä lipun polttaminen todellisuudessa vahingoittaa? Keneenkään ei satu, kenenkään henki ei lähde, ja ainoa omaisuusvahinko, joka lipun polttamisesta seuraa, on lipun polttajalle itselleen.

Ketä heavylevyjen tai kirjojen polttaminen todellisuudessa vahingoittaa? Keneenkään ei satu, kenenkään henki ei lähde, ja ainoa omaisuusvahinko, joka levyjen tai kirjojen polttamisesta seuraa, on polttajalle itselleen.

Eli miksi noista aina jaksetaan pitää niin kauheaa ja tuomitsevaa meteliä. Kyseessähän on vain mielipiteen ilmaus.

Jiri Keronen kirjoitti...

Olen samaa mieltä. Kuka tahansa saa pistää omat levynsä paskaksi vaikka kirveellä, jos siltä tuntuu, ja kenelläkään ei pitäisi olla siihen nokan koputtamista. Myös kirjoja saa polttaa, jos se tuntuu fiksulta, vaikka kirja olisi kuinka arabiankielinen Koraani. Toki ihmiset saavat sanoa, että pöljästipä teit, tai urputtaa muuten siitä, miten idioottimaista homma on, mutta valtiolla ei tulisi olla oikeutta päättää siitä, miten ja mistä syystä ihminen tahtoo omaa omaisuuttaan tuhota.

Taustavaikuttaja kirjoitti...

"Poliisin reagointi lipun polttamiseen oli omituinen, sillä lipun epäkunnioittava kohteleminen on kriminalisoitu laissa Suomen lipusta. Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. Poliisin tehtävänä taas on valvoa voimassa olevaa oikeutta, joten poliisin olisi pitänyt puuttua siihen, että poliisin valvonnan alla suoritetaan teko, joka on vastoin Suomen lakia. Lain kannalta poliisin olisi pitänyt napata lipunpolttaja, viedä hänet maijaan, kirjoittaa hänelle sakko ja passittaa hänet taas vapauteen astetta nolostuneempana, kokemusta rikkaampana ja ripausta todellisempana kapinallisena."

Tässä joutuu puolustelemaan poliisia, sillä poliisi joutuu tuollaisissa tilanteissa toimimaan ns. pienimmän haitan periaatteella. Julkijuopottelukin on kielletty, mutta on turha odottaa, että satapäisestä mielenosotuskulkueesta aletaan kaatelemaan poliisin toimesta kaljoja maahan.

Poliisi todennäköisesti katsoi, ettei lipun polttaminen ole niin vakava rikos tai teko, että sen takia kannattaisi lähteä selkeästi suuremmasta (lähtökohtaisesti poliisivihamielisestä) porukasta hakemaan yhtä yksittäistä agitaattoria ulos. Se olisi saattanut poikia paljon isomman hässäkän, joka taas olisi vastaavasti tuonut tuolle paskasakille ihan turhaa mediahuomiota.

Paras reaktio tuollaisille lipunpolttajille on jättää koko touhu täysin huomiotta. Minä rinnastan tuollaisen symbolientuhoamisen ihan silkkaan lapselliseen homotteluun.

Anonyymi kirjoitti...

Suomessa suhtautuminen lippuun on muutenkin hyvin erikoista. Toisaalta täällä on nuo lipun kunnioittamista vaativat pykälät, mutta toisaalta taas ko. lippuun on Suomessa iskostunut poikkeuksellisen vahva äärinationalistinen vivahde.

Esim. jenkit pitävät omaa lippuaan joka paikassa, eikä sitä katsota mitenkään erityisen tuomittavana toimintana - itseasiassa usein pelkästään positiivisena. Mutta annas olla jos Suomessa laitat Suomen lipun vaikkapa tarrana autosi puskuriin - uusnatsi-mielleyhtymät muissa ihmisissä ovat lähes taattuja.

Nämä liput ja muut ovat kuitenkin taas näitä höpöhöpöjuttuja - on sangen valitettavaa että vielä 2000-luvullakin meillä on lakitekstiä joka irrationaalisesti varjelee täysin subjektiivisia arvoja. Vielä valitettavampaa on se, että viime aikoina tällaisten subjektiivisten arvojen (kuten uskonto, kulttuuri, ja muut mielipidekysymykset) paapominen on ollut vain lisääntymään päin. Tehotonta, turhaa, kaksinaismoralistista ja kaikenkaikkiaan vahingollista.

Entinen tukija kirjoitti...

Harmittaa kun Kerosen kaltainen älykäs mies erehtyi loikkaamaan vastenmielisten öyhöttäjien puolueeseen, joka ei varmasti koskaan saa edes puolta prosenttia äänistä.

Äänestin viime vaaleissa Kerosta, mutten aio koskea pikkusormellakaan siihen sakkiin, jonka mielestä maahanmuuttajien tapon yrittäminen on ihan anteeksiannettava pikku rike, mutta Suomen lipun polttajat pitää pahoinpidellä kunnolla.

Jiri Keronen kirjoitti...


"Äänestin viime vaaleissa Kerosta, mutten aio koskea pikkusormellakaan siihen sakkiin, jonka mielestä maahanmuuttajien tapon yrittäminen on ihan anteeksiannettava pikku rike, mutta Suomen lipun polttajat pitää pahoinpidellä kunnolla."


Nyt joko levität valheellista tietoa, trollaat tahallasi tai puhut asioista, joista et tiedä. Kenenkään mielestä maahanmuuttajien tapon yrittäminen ei ole anteeksiannettava rike, vaan se on äärimmäisen suuri, paha ja hirvittävä asia. Tämä on toistettu lukemattomia kertoja lukemattomissa eri yhteyksissä. Vastaavasti taas, kuten ehkä tästä tekstistä huomaat, Suomen lipun polttajia ei tule pahoinpidellä, vaan teksti nimenomaan puhuu sen puolesta, että heitä ei tulisi edes sakottaa, koska Suomen lipun polton kriminalisointi on loukkaus sekä Suomen lippua että sitä arvostavia suomalaisia kohtaan.

narvis kirjoitti...

Ketä heavylevyjen tai kirjojen polttaminen todellisuudessa vahingoittaa? Keneenkään ei satu, kenenkään henki ei lähde, ja ainoa omaisuusvahinko, joka levyjen tai kirjojen polttamisesta seuraa, on polttajalle itselleen.

Eihän noissa tosiaan ole ongelmaa, ellei kyse ole järjestäytyneestä toiminnasta, jossa on tarkoitus polttaa kaikki tietyt levyt / kirjat. Muuten en itsekkään näe mitään tuomittavuutta tuossa. Samalla tavalla kun en näe koraanin tai raamatun polttamistakaan sen tuomittavampana. Ellei kyse ole sitten järjestäytyneestä toiminnasta jonka tarkoituksena on polttaa tai muulla tavoin häpäistä jonkin uskonnon kirjat Suomesta tms.

@Ano
Tuo mielleyhtymä voi tulla hyvinkin siitä, että uusnatsit ovat sen pitkälti itselleen omineet ja luoneet huonoa mainetta sille. Korjaantuisi kyllä jos tarpeeksi moni järkeväkin ihminen lähtisi mukaan.

@Entinen tukija
Keronen on oikeassa siinä, että LAIN mukaan poliisin olisi pitänyt puuttua tuohon, tosin taustavaikuttaja kertoi ihan hyvän perusteen sille miksi näin ei tehty. Oma mielipide on sitten asia erikseen, selvinnee sitten kun luet tekstin loppuun. Muuten kirjoituksesi oli ihan puhdasta valetta (ainakin minun tietojeni perusteella), johon en kyllä löydä oikein mistään kohtaa todellisuuspohjaa, ellet halua sitten esittää jotain todistetta tuolle "tapon yrittäminen on pikkurike" jutulle.

Katya kirjoitti...

Olikohan tuo oikea lippu? Ainakin jossain uutisessa oli juttua, että joku samanlainen naamiohippi oli polttanut kotitekoisen lipun, eli valkoisen lakanan johon oli maalattu sininen risti… Mielestäni lähinnä säälittävää se :-)

Anonyymi kirjoitti...

Mutta kuvitelkaapa, jos joku uusnatsi/skinhead olisi Id al-Fitr -juhlan aikana polttanut Koraanin. Siis millainen älämölö siitä olisi syntynyt...! :O

Jokivaris kirjoitti...

Vähän tekstin innoittamana aiheen sivusta:

Symbolit ja myös symboliset teot ovat tärkeitä ihmisille. Oleellista on se, että näiden arvo ja merkitys ovat äärimmäisen henkilökohtaisia.

Tästä johtuen näkisin, että lainsäädännössä ei pitäisi asettaa mitään symbolia muista poikkeavaan asemaan, ei positiivisesti eikä negatiivisesti, vaan lainsäädännön tulisi pidättäytyä ottamasta näihin kantaa millään tavalla. Siis niin kauan kuin symboli tai sen käsittely ei aiheuta muille konkreettista haittaa.

Tämän pitäisi maallisessa lainsäädännössä päteä kaikkiin symboleihin, niin uskonnollisiin, poliittisiin kuin muihinkin symboleihin.

Mistä johtuen edelleen lyhyen harkinnan jälkeen päädyin siihen ajatukseen, että Sveitsiläisten minareettikielto oli helvetin typerä temppu. En sano, etteikö Sveitsiläisillä ole oikeutta tehdä sen kaltaista päätöstä, tai edes että se pitäisi perua. Sanon vain, että se on askel polulla, johon ei mielestäni olisi pitänyt koskaan lähteä.

Aivan yhtä typerä ajatus on esimerkiksi joskus EU:n tasollakin esitelty ajatus hakaristien kieltämisestä.

Lippu on symboli. Minareetti on symboli. Hakaristi on symboli. Krusifiksi on symboli. Urheilusseuran viiri on symboli. Automerkin logo on symboli. Näiden arvottaminen on syytä jättää täysin ihmisten henkilökohtaiseen harkintaan kuuluvaksi asiaksi.

Jiri Keronen kirjoitti...

Katya: Se, oliko kyseessä aito lippu vai itse lakanaan maalattu lippu, ei ole Suomen lippulain mukaan olennaista, mikäli ristin suhteet ja kankaan muoto olivat oikeanlaiset. Suomen lipun turmeleminen on samanlainen asia riippumatta siitä, onko lippu ostettu lipputehtaalta vai tehty itse lakanaan.

Anonyymi kirjoitti...

Mikähän sillä raukalla oli oikein tarkoitus, polttikohan vahingossa Suomenlipun kun piti polttaa EU:N tähtikehälippu.

Asiasta toiseen, onkohan EU:n tähtikehälippu, tämä Euroopan Union Jaques, virallinen lippu Suomessa vai onko se rätti ?

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti jatkossa Amerikkaa ei käytetä synonyyminä Yhdysvalloille. En itse esimerkiksi koe, että Kanada perseilisi niin hirveästi. Kanadakin on kuitenkin Amerikassa

Jiri Keronen kirjoitti...

Yleensä, jos tarkoitetaan laajasti sitä Amerikkaa, jossa Kanada, MeXiko ja Yhdysvallat sijaitsevat, puhutaan Pohjois-Amerikasta. Amerikka Yhdysvaltojen synonyyminä on melko vakiintunutta kielenkäyttöä.

Tomi Peltonen kirjoitti...

Tuli mieleen tämä veto http://www.youtube.com/watch?v=jF2iX2VG6e4

Anonyymi kirjoitti...

Lipun saa polttaa, mutta ei julkisesti. Täydellistä vapautta ei voi koskaan olla, sillä tästä mitä todennäköisimmin seuraisi jonkin asteinen kaaos ja yleinen sekasorto.

Toisekseen julkisella paikalla tulenteko ei ole sallittua, joka on myös mielestäni ihan hyvä asia etenkin Suomessa, jossa juopot varmasti osoittautuisivat tehokkaiksi pyromaaneiksi. Eli lipun poltossa rikotaan jo kahta lakia.

Lakeja täytyy olla ihmisten rajoittamiseksi, jotta yhteiselo sujuu jotakuinkin kohtuullisesti. Niin ja toki olen sananvapauden kannalla, mutta rajansa kaikella. Tussilla lipun töhrimisen julkisesti kyllä hyväksyn :)