torstai 9. toukokuuta 2013

Pakkoruotsi on hanurista - Vapaa kielivalinta ftw


Pakkoruotsi on kyllä hanurista ja syvältä sieltä. Tämä ei tarkoita, että ruotsinkieliset olisivat huonoja ihmisiä, eikä tämä tarkoita, että olisin vihapuheinen nuori mies. Suomenruotsalaiset eivät ole sama asia kuin ruotsin kieli, vaikka vapaan kielivalinnan vastustajat tahtovatkin vääntää pakkoruotsin väkisin ihmisvihaan, koska eivät keksi pakkoruotsille rationaalisia perusteita. "Pakkoruotsi on hanurista" tarkoittaa, että pakkoruotsi on äärimmäisen surkeasti perusteltua politiikkaa, joka ei toteuta mitään sen väitettyjä hyviä puolia, vaan itse asiassa toimii aktiivisesti niiden vahingoksi.

Pakkoruotsia perustellaan muun muassa sillä, että kielten osaaminen on aina hyväksi, että ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata ja että useamman kielen osaaminen auttaa oppimaan muita kieliä. Jep, jep. Hienoja perusteluja, mutta nämä kaikki perustelut edellyttävät sitä, että pakkoruotsi tosiaankin opettaisi ruotsia. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole.

Jos pakkoruotsi toimisi, jokaisen suomalaisen tulisi oppia vähintään perustaidot ruotsista. Näin ei tapahdu, vaan hyvin suuri osa suomalaisista ei osaa ruotsia edes alkeellisesti vuosienkaan opiskelun myötä. Edellinen opetusministeri Henna Virkkunen oli huolissaan, koska korkeakoulujen kielten opetuksen voimavaroista jatkuvasti suurempi osa menee kielenosaamisen aukkojen paikkaamiseen. Suurin osa oppilaista saa peruskoulun päättötodistukseen ruotsin numeroksi 6. Keskiverto suomalainen ei osaa käydä ruotsia edes turistitasolla siitä huolimatta, että ruotsi on ainoa pakollinen kieli, jota lapset joutuvat opiskelemaan.

Englantia osataan Suomessa valtavasti. Käytännössä jokainen nuori suomalainen osaa keskustella vähintään huonolla englannilla. Huomionarvoista on, että englanti ei ole Suomessa pakollinen, vaan sen tilalta voi opiskella esimerkiksi saksaa. Vaikka Suomessa ei ole pakkoenglantia, suomalaiset osaavat englantia. Suomessa taas on pakkoruotsi, mutta suomalaiset eivät osaa ruotsia. Jotta pakkoruotsia voitaisiin perustella ruotsin osaamisella, tulisi suomalaisten oppia sen myötä ruotsia. Koska suomalaiset eivät opi pakkoruotsista huolimatta ruotsia, ei pakkoruotsia voi perustella millään perusteella, joka edellyttää ruotsin oppimista.

Kuten jo todettua, englanti ei ole pakollista, mutta sitä osataan. Ruotsi on pakollista, mutta sitä ei osata. Jos suomalaisille halutaan opettaa ruotsia, olisi järkevää tehdä johtopäätös, että ainakaan pakkoruotsilla sitä ei pystytä tekemään. Pakkoruotsin kannattaminen ei tarkoita ruotsin osaamisen kannattamista, vaan ihmisten pakottamista istumaan ruotsin tunnilla ilman, että he tai yhteiskunta hyötyisi siitä mitään.

Mikäli hankkiutuisimme eroon pakkoruotsista, suomalaisten ruotsin kielen osaaminen parantuisi. Pakkoruotsi tarkoittaa, että opetusresursseja kuluu valtavasti ihmisiin, joita ruotsi ei kiinnosta ja jotka eivät sitä tule koskaan oppimaan pakkoruotsista huolimatta. Mikäli kielenvalinta olisi vapaaehtoista, valikoituisivat ruotsia opiskelemaan ne ihmiset, joilla on siihen motivaatio. Tällöin resurssit voitaisiin kohdistaa paremmin heihin ja heillä olisi mahdollisuus oppia ruotsia paremmin. Tällä hetkellä resurssien käyttäminen pakkoruotsin "opettamiseen" ihmisille, jotka eivät sillä mitään tee tai sitä koskaan opi, ei ole pelkästään turhaa, vaan myös haitallista.

Suomessa osataan huomattavasti vähemmän suuria eurooppalaisia kieliä kuin muualla Pohjoismaissa. Suomessa noin  noin 18% kansalaisista kokee osaavansa keskustella saksaksi. Ruotsissa tämä luku on noin 30%. Tanskassa jopa noin 58%. Ranskaa kokee osaavansa noin 3% suomalaisista. Tanskassa ja Ruotsissa yli 10%. Espanjaa osaa noin 2% suomalaisista, ruotsalaisista ja tanskalaisista noin 5%. Kielten osaaminen on Suomessa heikompaa kuin muualla Pohjoismaissa. Tämä on täysin loogista, sillä toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa lapset joutuvat istumaan "opiskelemassa" kieltä, josta he eivät koe saavansa mitään hyötyä. Tämä vie sekä opetuksesta että oppilailta resursseja, jotka he voisivat käyttää mielekkäämmin laajentamalla kielellistä osaamistaan. Pakkoruotsi ei lisää kielellistä monimuotoisuutta, vaan tappaa sen.

Jotta pakkoruotsi olisi perusteltua, tulisi sillä saada edes etäisesti yhtä hyvä osaamistaso kuin minkä verran suomalaiset osaavat englantia. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan vapaa kielivalinta parantaa Suomen kilpailukykyä, monipuolistaa kielten osaamista ja parantaa ruotsin taitoja ja asemaa Suomessa. Harva asia on yhtä typerää kuin paukuttaa päätään puuhun ja toivoa, että joskus se muuttuu kullaksi. Onkin valitettavaa, että tämä on miltei valokuvatarkka kuvaus hallituksen harjoittamasta kielipolitiikasta.

Mikäli kannatat vapaaehtoista kieltenopiskelua, käy allekirjoittamassa asiaa koskeva kansalaisaloite!

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Esittämäsi tyyppisen argumentaation ongelma on, että vastaavasti voidaan perustella pakkomatikan poisjättäminen, koska oppimistulokset siinäkään eivät ole kovin kehuttavia. Lopulta ajaudutaan tilanteeseen, jossa opiskellaan vain sitä mihin löytyy sisäistä motivaatiota, koska motivaatio on kaiken oppimisen perusta. Tähän tuskin halutaan ajautua pakkoruotsikeskustelussa.

Parempia argumentteja mielestäni ovat juuri saatavan hyödyn osoittaminen kyseenalaiseksi, kuten tuossa maakohtaisessa vertailussa, joka kirjoituksen loppuvaiheilla oli. Eli jos ruotsin opiskelusta on jotain hyötyä (esim. muiden kielten oppimisessa), niin miksi se ei näy näissä luvuissa. Toki, lukujen vertailua vaikeuttaa, että indoeurooppalaisten kielten opiskelu on helpompaa samaa kielikuntaa äidinkielenään puhuville.

En siis lähtisi karsimaan pakkoa ja tekemään tilaa vapaaehtoisuudelle, vaan kohdentaisin pakon sellaisiin aineisiin, joista voidaan osoittaa olevan todellista hyötyä. Tällaista hyötyä ei ole mielestäni osoitettu ruotsin kielestä.

Anonyymi kirjoitti...

Pakkomatikka-argumentti on kuitenkin helppo kumota sen kansainvälisellä hyödyllä. Ruotsia - marginaalikieltä- jota puhuu vajaat kymmenen miljoonaa ihmistä on typerää verrata aineeseen, jota miljardit ihmiset osaavat ympäri maailmaa

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäiselle anonyymille: on huomattava ettei 'pakollisen' matematiikan tilalle ole olemassa vaihtoehtoista matematiikkaa opetettavaksi. Ruotsi taas on vain yksi monien kielien joukossa ja sen opiskeluun käytetyt resurssit (kuten oppilaan aika ja kieltenoppimisen kapasiteetti) suoraan pois muiden kielten opiskelusta.

Anonyymi kirjoitti...

Epäonnistuin selvästi viestissäni ja käytin analogiaa paikassa, jossa väärinymmärryksen todennäköisyys oli ilmeinen. Se, mitä yritin sanoa, oli, että sellaisen argumentin käyttäminen tässä aiheessa, jonka perusteella voidaan puuttua myös muiden pakollisten aineiden olemassa oloon, on mielestäni hankalaa, koska tällöin ajaudutaan argumentointikierteeseen, jossa hukataan kokonaan alkuperäinen ajatus. Olisi siis mielestäni parempi käyttää argumentteja, joita vastaan on mahdollisimman vähän käytettävissä olevia argumentteja, jolloin vastapuoli joutuu sortumaan kestämättömään argumentointiin.

-se ensimmäinen anonyymi

Lyyxem kirjoitti...

Kahdella puolueella oli 1920-luvulla ohjelma suomen kielen edistämiseksi, mutta niiden lehdistö sensuroi asiaa. Edistyspuolueen sanomalehdistö vaikeni suomalaisuusasioista, mutta kokoomuksen lehdistö vaikenemisen lisäksi käytti rajumpia keinoja: se julkaisi herjaavia kirjoituksia suomalaisuusliikkeen johtomiehistä. Lisäksi kokoomuksen johtoelimistä puhdistettiin harvat suomalaisuusliikettä kannattavat. (kertoi Jussi Teljo lokakuussa 1932)

K N Rantakari vaati 1929 Aamulehdessä (kok) suomalaisuusohjelman "hiljaista hautausta". Sama Rantakari väitteli vuonna 1910 Eino Leinon kanssa kansallisuuskysymyksistä sanomalehdissä (lähde Aira Kemiläisen kirja 1993, sivu 217).

1938: Media pimitti Suomen sekä Ruotsin ja Norjan erilaisen suhtautumisen kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään. Kansainliitossa Suomi kannatti turvallisuustakuita, mutta Ruotsi ja Norja vastustivat (tämä sensuroitiin). Ruotsi ja Norja eivät halunneet velvoitteita eivätkä keskinäistä apua.

http://lyyxem.freehostia.com/sensuuri.htm

Lyyxem kirjoitti...

Ahtisaaren kielipoliittinen komitea, jonka ehdotus päätyi Kataisen hallituksen ohjelmaan - kaikki sensuroitu.

Puheenjohtaja: Martti Ahtisaari

Jäsenet:

Pekka Haavisto, kansanedustaja, Vihreät
Anna-Maja Henriksson, kansanedustaja
Antti Isotalus, kaupunginjohtaja, Kokkola
Gunnar Jansson, maakuntapäiväedustaja, Ahvenanmaan maakuntapäivät
Miapetra Kumpula, kansanedustaja, sosialidemokraatit
Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, Keskusta
Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus
Annika Lapintie, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
Aki Linden, toimitusjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Jukka Lindstedt, neuvonantaja, Presidentin kanslia
Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja, Kokoomus
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Sari Palm, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit
Rauno Saari, ylijohtaja, puheenjohtaja, Kieliasiain neuvottelukunta
Raimo Sailas, valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö
Kimmo Sasi, kansanedustaja
Krister Stahlberg
Paulina Tallroth, hallitusneuvos, Oikeusministeriö
Ulla-Maj Wideroos, kansanedustaja

Sihteeri: Markus Österlund

http://lyyxem.freehostia.com/komitea-salai.htm